Tekstit

Näytetään tunnisteella lentokenttä merkityt tekstit.

Takaisin alkuun

Kuva
Aikaa on vierähtäny viikko, mutta pakko saada vielä viiminen blogiteksti valmiiksi! :D Miten tässäkin on jo menny viikko?! Hullua. Koko matkakin tuntuu kyllä niin ihan sellaselta sumuselta, että kävinkö oikeesti jossain? Olinko muka kaks viikkoo Tokiossa? Ihan kun oisin vaan nähny jonkun nopeen unen ja en ois oikeesti ollu yhtään missää D: koskaan ei oo jääny kyl tällasta fiilistä, ihan kummaa. Epätodellinen olo. Mut tosiaan, sunnuntaina heräsin siinä neljän jälkeen, nukuin päälle kaks tuntia, mut olin ihmeen hereillä. Mulla oli hyvin aikaa aamulla, kuuden maissan lähdin kohti bussia. Otin limousine bussin takasin kentälle Prince Hotellin eestä. Hiton kallis, mut halpis bussit ei tosiaan ota kun yhden matkalaukun :( Joten pakko maksaa enemmän. Koska tein check innin lennolle vasta yöllä niin kaikki paikat oli melkein menny D: päädyin sit ikkunapaikalle, mihin en yleensä koskaan halua Finnairin uusien koneiden myötä, koska kaks ihmistä vieressä. No sainpahan pitkästä aikaa kattella m...

Vapinaa ja tärinää

Kuva
Heippahei! Täällähän sitä jo ollaan Tokiossa ja ensimmäinen päiväkin vierähti ohi. Huhhuh. Torstaina lähdettiin siinä kahentoista jälkeen asemalle päin, koska Finnair varotti että ruuhkia tiedoissa. No ei siellä kyl sen kummempia ruuhkia ollu ja mulla oli loppujen lopuks joku puoltoista tuntia ylimääräistä aikaa kentällä. Istuskelin sit alas ja oottelin. Tässä pari tuotetta mikä nappas silmään. Ja odoteltiin... Sit viimein koneeseen! Lento kesti vähän vajaa 9h, oli muutamia leffoja mitä katella, katoin mm. sen Shazam leffan, joka oli aika huono ja sit sen Battle angel Alita, se oli ihan jees. Yritin saada nukuttua mut turha toivo :( Siinä vaiheessa ku katoin et 5h lentoo jäljellä totesin et jos uni ei kohta tuu tiedän et turhaa koko homma. Ja niinhän siinä kävi. Viime vuonna oli sama juttu, meneeköhän tää tästä eteenpäin tällaseks aina?!   Naritalle kun pääsin niin kipaisin postin hakemaan mun pocket wifin ja keikkaliput! Ei vitsi, oiskohan ...